FacebookTwitterGoogle Bookmarks
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic

Oli kesän alku ja oli aika laittaa edesmenneitten rakkaittemme haudat kesäkuntoon. 
Oikaisin kiven ja sitten vaimoni yhdessä tyttären tyttäremme kanssa alkoi möyhiä multaa ja istuttaa kukkia.
Nojailin lapioon ja katselin.
Yhtäkkiä pieni tyttären tyttäremme katsoi minua tuimasti ja tokaisi: "Auttaisit sinäkin, etkä vain tuijottas siinä!"
Olisi niin naurattanut. Mutta tarjosin selitystä, että "kun olin jo oikaissut kiven, eikä haudan edustalle sopinut enempää laittajia, niin jäin katselemaan."

Myöhemmin muistelin tapahtumaa ja mieleeni nousi muistoja yhdessä tekemisestä ja osallistumisesta muillakin alueilla.
Muistan aikoja jolloin seurakunnalle rakennettiin talkoovoimin toimitiloja. Kaikki olivat mukana ja oltiin innostuneita. Sitten muistan aikoja, jolloin aktiivisia tekijöitä tuntui puuttuvan vähän kaikesta. 
Oli jääty katselemaan sivusta ja nojailemaan lapioon.

Niilo Tuomenoksa puhuu eräässä kirjassaan "Jumalan korpiyksinäisistä", Jotka hoitelevat Jumalan tulia silloinkin, kun muut ovat uupuneet ja soihdut ovat sammuneet. Hiljaiset ajat ovat "korpiyksinäisten" aikoja... kun työmiehiä on vähän.

Intoa ja osallistumista ei kuitenkaan herätetä syyllistämällä ja moittimalla ihmisiä.
Pitäisi löytyä motivaatio, sytyttävä syy tehdä asioita. Motivaatio voi olla se, että tekeminen tuntuu hyvältä ja saa jotain palkkiota tekemisestään, vaikkapa arvostusta ja hyvän mielen.

Pitkässä juoksussa tämä ei kuitenkaan riitä, sillä aina ei tunnu hyvältä. Kestävään tekemiseen tarvitaan toisenlainen motivaatio, taivaallinen näky.
Apostoli Paavali paljastaa motiivinsa, kun hän sanoo, "ettei voinut olla tottelematta taivaallista näkyä."
Tämä taivaallinen näky kantoi häntä silloinkin kun syytettiin, ruoskittiin ja pantiin vankilaan, eikä tuntunut hyvältä.

Taivaallinen näky on sitä, että Kristuksen rakkaus "vaatii" meitä toteuttamaan kutsumustamme hyvinä ja huonoina päivinä.
Kysymys motivaatiosta on erittäin tärkeä jokaisen elämässä. Siihen kätkeytyy vastaus kysymykseen: -Miksi olen, elän ja ahkeroin?

Kun on saanut taivaallisen näyn, ei enää tarvitse nojailla lapioon ja tuijotella toisten tekemisiä, vaan osallistua ja olla mukana yhteisessä työssä.
Voi panna lusikkansa (lue lapionsa) yhteiseen soppaan Jumalalle kunniaksi ja ihmisille pelastukseksi sen uskonmäärän ja voiman mukaan, kun on Jumalalta saanut

Juha Juola

 

 

 

 

 
 
 
 

Osoitteemme

Keskikatu 21        
95400 Tornio

 

puh. 0400-924840 

 

tornion.helluntaiseurakunta (at) pp.inet.fi


 

 

 

 

Käyttäjiä sivustolla

Paikalla 4 vierasta ja ei kirjautuneita