FacebookTwitterGoogle Bookmarks
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic
  • pic

"Usko minua, tosi ilo on vakava asia." Näin sanoi ajanlaskumme alkuvuosina elänyt Roomalainen valtiomies ja kirjailija Seneca.

Kukapa ei kaipaisi enemmän iloa elämäänsä. Arkipäivämme ovat useimmiten joko voimia koettelevaa taistelua tai harmaata ja pitkästyttävää puurtamista. Ilon pilkahdukset ovat yleensä harvinaisia ja lyhytkestoisia välähdyksiä matkamme varrella.

Eipä ihme, että suomalaiset sorvasivat arjen ratoksi sananlaskun: Itku pitkästä ilosta!
Kuka nyt kovin pitkää iloa edes uskaltaisi odottaa, kun se kuitenkin päättyy itkuseuraamuksiin.

Kun luen Raamatusta ilonkirjettä filippiläisille, tai Jeesuksen lupausta seuraajilleen mietin, miksi tämä iloisuus niin vähän tavoittaa meitä kristittyjä. Johanneksen evankeliumin luvussa 15, jakeessa 11 Jeesus sanoo: "Tämän Minä olen teille puhunut, että Minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi."

Ihmeellistä. Ilo joka on meissä (ei vain käväise silloin tällöin) ja voi tehdä meidän omankin ilomme jopa täydelliseksi.
Jeesus ei lupaa itkua pitkästä ilosta, vaan pitkää iloa itkujenkin keskelle.

Luulen, että ilon puute hengenelämässä on perimmiltään uskonpuutetta.
Jeesuksen sanat eivät tuo niihin iloa, jos epäilyttää Jumalan lupaama huolenpito -ja se, antaako Hän meille jokapäiväisen leipämme tänäänkin.
Tai jos epäilyttää onko Hän kanssamme maailman loppuun asti joka päivä, ja antaako Hän meille syntimme anteeksi niin kuin mekin annamme, -vai annammeko?

Jos puuttuu uskoa, kristityn elämästä tulee jatkuvaa varman päälle elämistä, ainaista varmistelua kaikesta, loputon huolehtimista ja murehtimista milloin mistäkin.
Lopunaikojen eksytyksistä Jeesus mainitsee Luuk. 21:34 kaksi: Päihteet ja elatuksen murheet.
Harvemmin meitä sitovat päihteet, mutta elatuksen murheet sitäkin enemmän, luulisin.
Voimme myös uskonelämässämme katsella väärään suuntaan. Voimme katsella, kuinka meri ja aallot pauhaavat, emmekä nosta päätämme siihen mikä on ylhäällä, Jumala maailmassa.
Jeesus kehottaa iloitsemaan siitä, että nimemme on kirjoitettu elämän kirjaan taivaassa.
Taivas iloitsee uskon löytämistä ihmisistä.

Edessämme on syksyn harmaus ja talven tuiskut, puheet maailmantalouden ongelmista, ristiriidoista kansakuntien välillä, muuttuvasta ilmastosta ja monista muista voivottelun aiheista.
Mutta kaiken yläpuolella on Kaikkivaltias taivaallinen Isämme ja Hänen ikuinen hallintavaltansa odottamassa pasuunan merkkiääntä. Jeesus tulee!
Hänen valtakuntansa on vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.
Tänään meiltä kysytään uskoa, rakkautta, luottamusta ja toivoa, -ja iloa joka säteilee Jumalan valtakunnasta.

Usko minua, tosi ilo on vakava asia, totesi Seneca.
Usko minua, tosi ilo on myös USKON asia, toteaa Juha Juola 

 

 

 

 

 
 
 
 

Osoitteemme

Keskikatu 21        
95400 Tornio

 

puh. 0400-924840 

 

tornion.helluntaiseurakunta (at) pp.inet.fi


 

 

 

 

Käyttäjiä sivustolla

Paikalla 14 vierasta ja ei kirjautuneita